”Mitäpä jos alkaisin syömään hyvin nyt uuden vuoden kunniaksi?” lienee perinteinen ajatus näin uuden vuoden vaihteessa. Vuoden alussa näky on melko tuttu: naistenlehdet ja iltapäivälööpit viestittävät uuden vuoden sanomaa uudistuneesta, terveemmästä minusta ja siitä muutoksesta, joka tulisi aloittaa nyt vuoden 2019 kunniaksi. Uuden vuoden herättämät uudet tuulet kutkuttelevat myös monenlaisia ajatuksia syömiseen ja ruokavalioon liittyen. Pitäisikö minunkin aloittaa dieetti - karppaaminen, fleksaaminen tai ehkä 5:2 - kun se kesäkin on kohta tulossa?
Uuden vuoden trendit ja uutuusruokavaliot usein tarttuvat hyvin myös kuluttajien mieleen, ja uuden dieetin ohjenuoria ollaan usein valmiita seuraamaan omaa arkea radikaalistikin muuttaen. Kuitenkin jo tutkimuksistakin tiedetään, että uusien, joskus varsin vaikeidenkin ruokavalioiden noudattaminen tuppaa jäämään lyhyeksi - usein vain muutamaan viikkoon tai kuukauteen. Vaikka dieetti tai ruokavalio olisi kuinka hyvä tai terveyttä edistävä tahansa, on ruokavalio tässä kuin lääke; vain otettu ja noudatettu sellainen auttaa. Monesti kuitenkin yksittäisen dieetin lopettaminen tai ”retkahtaminen” takaisin vanhoihin tapoihin aiheuttaa syyllisyyttä ja itsensä soimaamista. Soimaaminen ja syyllisyys taas puolestaan pahimmillaan vievät ruoasta ja ruokailusta sen nautinnon ja aiheuttavat syöjälle tarpeetonta stressiä, morkkista ja huonommuuden tunteita – täysin turhaan.
Onneksi hyvin syömisen ja terveyttä edistävän ruokavalion noudattamisen ei tarvitse kuitenkaan olla vaikeaa tai tiukkapipoista, ja mikä parasta, jokaiselle löytyy varmastikin oma, pysyvä ja kauaskantoinen, tapa syödä hyvin – hyvä ruokavalio kun heijastelee myös yksilötasolla ihmisen omia arvoja, tottumuksia, tapoja ja asenteita. Hyvässä syömisessä yksi koko ei sovi kaikille!
Koko elämän muuttaminen kerralla on haastavaa, myös syömisessä. Silloin, kun tavoitteena on oman syömisen muuttaminen pysyvästi, voi terveyttä edistäviä tekoja lähteä tekemään yksi kerrallaan. Muutos kohti terveellisempää arkea voisi olla esimerkiksi lautasen toisen puolen täyttämisen kasviksilla ruokailun yhteydessä, kalan syönnin lisääminen kolmeen kertaan viikkoon, täysjyväviljavalmisteiden, kuten ruis- tai täysjyväkauraleivän, käyttäminen arjessa tai suomalaisen rypsiöljyn, jonka rasvahappokoostumus on vertaansa vailla, suosiminen ruoanlaitossa. Jo yksikin terveysteko vaikuttaa, ja positiivisia terveysvaikutuksia kertyy, vaikka paino ei laskisikaan!
Hyvä ruokavalio myös joustaa tarpeen tullen! Harva jaksaa ryppyotsaista ja joustamatonta suhtautumista ruokailuun varsinkin, kun jokaisen meistä arjessa on ainakin silloin tällöin niitä poikkeuksiakin: kyläilyreissuja tuttavilla, merkkipäiviä, saunailtoja... Vastakohdaksi joustamattomalle ja tiukalle suhtautumiselle syömiseen on tarjolla joustavuutta korostava 80-20 -sääntö, jonka mukaan ajatuksena on, että kun arjessa 80 % syödään terveyttä edistävästi, voi jäljelle jäävä 20 % olla jotain muuta: pikkupulla kahvin kera viikonloppuna, ravintolaillan päättävä ihastuttava jälkiruoka tai suklaapatukka lempitelevisio-ohjelman kera nautittuna. Jokaisen suupalan ei siis tarvitse olla superruokaa tai täydellisen terveyttä edistävää, vaan myös herkuista saa, ja pitääkin, nauttia.
Mitä jos nyt tammikuussa iltapäivälehtien raflaavien terveysotsikoiden viidakossa kulkiessa voisikin ajatella, josko uuden dieetin aloittamisen sijasta pyrkisikin tekemään niitä pieniä muutoksia kohti terveyttä edistävää ruokailua? Näiden pienien, yksi kerrallaan tehtyjen muutosten summa onkin parhaassa tapauksessa se, ettei jokavuotista kurinpalautusta, ”terveysdieettiä” tai pikapaastoa tarvitsisi edes aloittaa, ja palkintona on terveempi minä vuoden jokaisena päivänä.
Herkullista, nautinnollista ja joustavaa uutta vuotta toivotellen,
Salla Juselius, laill. ravitsemusterapeutti