PALVELUT

URHEILUHIERONTA


Urheiluhieronta on rentouttavaa pehmytkudoskäsittely, jossa pyritään vaikuttamaan lihasten ja lihaskalvojen jännityksiin. Faskiat ovat lihasten päällä ja niiden hoito tapahtuu kevyemmin ottein. Otteet ovat voimakkaampia, kun halutaan vaikuttaa lihakseen. Hieronta lievittää stressiä ja jännityksiä, rentouttaa lihaksia ja vilkastuttaa niiden aineenvaihduntaan positiivisesti. Urheiluhieronta voi sisältää myös nivelkäsittelyä, joka tukee hoidon vaikuttavuutta. Klassinen hieronta on urheiluhierontaa kevyempää hoitoa. 

Hoito suoritetaan aina asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä. Urheiluhieronta sopii kaikille!

 

 

OSTEOPATIA

MITÄ ON OSTEOPATIA?

Osteopatia on manuaalinen eli käsin suoritettava hoitomuoto. Osteopaatti on tuki- ja liikuntaelinvaivojen asiantuntija, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta edistämään ja ylläpitämään terveyttä. Osteopaatin tavoitteena on selvittää kehon rakenteellisten ja toiminnallisten kiputilojen syy, sekä tutkia, hoitaa ja auttaa ennaltaehkäisemään nykyisiä tai tulevia ongelmia tai kipuja. Osteopaatti on erikoistunut tarkkaan kliiniseen tutkimiseen oireiden syyn selvittämiseksi. Kattavan alkuhaastattelun avulla poissuljetaan hoidon riskitekijöitä ja saadaan kokonaisvaltainen ymmärrys asiakkaan senhetkisestä tilanteesta. Hoito räätälöidään aina asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin sisältäen osteopaattista käsittelyä, erilaisia liikehoitoja sekä tarvittaessa sopivia kotiharjoitteita.

Osteopaatti on Valviran hyväksymä rekisteröity terveydenhuollon ammattilainen. Osteopatia perustuu vahvasti länsimaalaiseen lääketieteeseen. Mikäli vaiva ei ole osteopaattisesti hoidettavissa, ohjaamme asiakkaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin yleis- tai erikoislääkärille. 

 

MITÄ HOITOMUOTOJA OSTEOPAATTI KÄYTTÄÄ?

Osteopaatilla on kattava anatomian, patologian ja fysiologian tuntemus. Niveliä, lihaksia ja sidekudoksia käsittelemällä osteopaatti pystyy vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti kehon toimintaan. Hoidoissa ei ainoastaan pyritä helpottamaan oireita vaan vaikuttamaan oireiden todelliseen syyhyn. Osteopaattisen hoidon myötä pyritään edistämään terveyttä sekä parantamaan toimintakykyä myös ennaltaehkäisevästi. Osteopaattisella hoidolla päästään hyviin tuloksiin yleensä nopeasti. 

Osteopaatti käyttää hoidossa artikulaatio- ja manipulaatiotekniikoita, pehmytkudoskäsittelyä ja lihaskalvotekniikoita. Manuaalista hoitoa täydentää tarvittavat kotihoito- ja jumppaohjeet. 

 

MILLOIN OSTEOPAATILLE?

Tyypillisimmät osteopaatin hoitamat kiputilat ja ongelmat ovat
 

- Päänsärky ja migreeni

- Olka- ja kyynärpään sekä ranteen vaivat

- Nilkka-, polvi- ja lonkkavaivat

- Nivelkivut

- Huimaustilat ja lihaskireydet

- Iskiasvaivat

- Selkäkivut ja lumbago (noidannuoli)

- Käsien, sormien tai varpaiden puutuminen tai tunnottomuus

- Rasitusvammat

- Urheilijoille tyypilliset vammat (rasitusvammat ja lajikohtaiset vaivat)

 

RAVITSEMUSTERAPIA

Ravitsemusterapeutti on Valviran laillistama ja valvoma terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveystieteiden maisteriksi valmistutaan Itä-Suomen yliopistosta, ja opiskeluihin kuuluu kandidaatin tutkinnon (180 op) lisäksi maisterin tutkinto (120 op), ja opinnot sisältävät ravitsemus-, lääke- ja luonnontieteiden lisäksi elintarviketieteen ja käyttäytymistieteen opintoja. Laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyteen oikeuttavat opinnot voi Suomessa suorittaa vain Itä-Suomen yliopistossa.

MITÄ RAVITSEMUSTERAPEUTIN VASTAANOTOLLA TAPAHTUU?

Pyrin vastaanotollani toimimaan asiakaslähtöisesi tavoitteenani löytää yksilöllisiä, juuri kullekin henkilölle sopivia ratkaisuja arjen tarpeisiin yhdessä etsien, miettien ja löytäen. Yksi koko ei tässä yhteydessä sovi kaikille, vaan vastaanotolla kuuntelen juuri sinua, sinun tilannettasi ja tarpeitasi. Ravitsemusterapeuttina olen tarkalla korvalla kuunteleva ja ymmärtävä, ja pyrin rentoon ja positiiviseen ilmapiiriin. Ohjauksessa nojaan tutkittuun tietoon ja vahvaan osaamiseen.

Nyt on aika tuijottaa omaan napaan ja satsata omaan itseen – hyvinvointisi on minun tavoitteeni. 

MILLOIN RAVITSEMUSTERAPEUTILLE?

Ravitsemusterapeutista voi olla apua ruokailun ja syömisen pienissä ja suurissa kysymyksissä. 

  • Ruokavalio riittävyys 

    • Toisinaan ruokavalion riittävyys on hyvä varmistaa ammattilaisen kanssa. Ärtyvän suolen oireyhtymä, allergiat, yliherkkyydet tai esimerkiksi erityisruokavaliot voivat rajoittaa ruokailuja, ja joskus voi olla paikallaan tarkistaa ja varmistaa riittävä saanti. 

  • Rentoa meininkiä ja syömisen iloa

    • Joskus ruoasta ja syömisestä katoaa ilo ja ruokailua voi leimata syyllisyys, kieltäytyminen ja välttely. Ruoan tulisi olla meille kuitenkin nautinto ja ilo, ja joskus rentoon, positiiviseen ruokailuun voidaan tarvita lempeää ohjaamista – dieetit ja kieltolistat eivät tuo hyvää oloa. 

  • Terveyttä tukemaan ja voimaa sairauden kohdatessa

    • Optimaalinen ravitsemus voi olla tukena sekä terveyttä tukemassa että sairauden kohdatessa. Käydään yhdessä läpi toimintakykyä ja jaksamista tukevia ruokailuvalintoja joustavuutta ja hyvää oloa unohtamatta. 

  • Erityistarpeet

    • Oletko urheilija, joka haluaa pyrkiä mahdollisimman hyvään suoritukseen? Ravitsemusterapeutin avulla voit löytää arkeen ja urheiluun liikkumista, lepoa ja palautumista tukevia ruokavalintoja ja –tapoja. 

 

JÄRJESTÖT JA SEURAT

Haluatko panostaa urheilujoukkueen jaksamiseen ja suorituksiin tai päivittää työyhteisön hyvinvointia ravitsemuksen uusista tuulista? Olethan yhteydessä, niin räätälöidään yhdessä teille parhaiten sopiva tilaisuus!

MINUSTA

Olen Salla Juselius, laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Minulla on pitkä työkokemus HYKS-alueen klinikoilla, joissa olen työskennellyt mm. Meilahden sairaalassa sekä Syöpätautien klinikalla. Lisäksi ohjaan painonhallintaryhmiä. Päätoiminen työni Suomen johtavassa yliopistosairaalassa takaa vastaanotolleni korkealaatuisen ja ajantasaisen tiedon sekä ravitsemusohjauksen. Autan asiakkaita mielelläni kaikissa ravitsemushoitoa ja -ohjausta vaativissa asioissa. Erikoisosaamista minulle on kertynyt aikuispotilaiden ravitsemushoidosta mm.

- Painonhallinta

- Lihavuusleikkaus ja ruokavalio

- Sydän- ja verisuonisairaudet

- Ärtyvän suolen oireyhtymä

- Tulehdukselliset suolistosairaudet

- Syöpäpotilaan ravitsemus

- Urheilijan ravitsemus

- Erityisruokavaliot

Kaikki yhteydenotot ja ajanvaraukset ravitsemusterapeutille sähköpostin välityksellä.

ravitsemusterapeutti@fysione.com

YKSILÖLLINEN VALMENNUS (ohjelmointi)

Valmennuksen tavoitteina on tulosten lisäksi lisätä tietämystä harjoittelusta ja ohjelmoinnista. Yksilöllinen valmennus tarkoittaa jokaiselle henkilökohtaisesti rakennettua harjoituskokonaisuutta isosta kuvasta aina päivätason yksittäisiin harjoitteisiin. Harjoitusohjelman muodostuvat tavoitteiden lisäksi mm. lähtötaso ja mahdolliset testit. 

Valmennuksessa voidaan halutessanne yhdistää kestävyys- ja voimaharjoittelu. Ohjelmat rakennetaan niin että ne sopivat myös  lajivalmennuksen oheen.  

 

Sisältää: 

- Yksilöidyn harjoitusohjelman

- Yksilöidyn harjoitusohjelman läpikäynnin (mm. ohjelman rakenne ja liikkeiden tekniikat, harjoittelun periaatteet)

- Konsultoinnin meilitse tai puhelimitse 

 

OHJEET SALIOHJELMAAN

 

Osiot A-D

Etene osio kerrallaan. Esim. tee ensiksi A- osion kaikki sarjat ennen siirtymistä B- osioon.

A- osion liikkeet ovat useimmiten pääliikkeitä ja lähtökohdiltaan tärkeimmät liikkeet.

Esim. A1 --> A2 --> A1 --> A2. 

3 x 8 x 10kg = 3 sarjaa x 8 toistoa x 10kg 

 

3 x (8+8) x 10kg = 3 sarjaa x (8 toistoa vasemmalla + 8 toistoa oikealla) x 10kg

 

3 x 8 x 10kg / 3’ = 3 sarjaa x 8 toistoa x 10kg / 3min lepo sarjojen välissä

 

3 x 8 x 10kg / 3’ / V3 = 3 sarjaa x 8 toistoa x 10kg / 3min lepo sarjojen välissä / Varat 3 toistoa,  3 toistoa jää varastoon uupumuksesta

TEMPO:  esim. 4101 = numerot tarkoittavat sekunteja

4 sekuntia eksentrisesti eli jarruttavasti

1 sekunnin pito jarruttavan vaiheen lopussa

0 sekuntia konsetrinen eli lihaksen supistuminen

1 sekunnin pito konsetrisen vaiheen lopussa

HARJOITUSJAKSOT:  harjoitusjakson pituus vaihtelee pääosin 3-12 viikon välillä. Jaksot aaltoilevat intensiteetiltään ns. helpoista viikoista kohti kovia viikkoja. Kovan viikon jälkeen kevennetään (kevennysjakso). Harjoitusjaksojen pituus riippuu yksilön tavoitteista, lähtötasosta, harjoitustaustasta ja elämäntilanteesta. 

KEVENNYSJAKSO (deload):  kevennysjaksolla olisi hyvä keventää 20-50% kovan viikon volyymista eli määrästä. Intensiteetti tulisi pysyä lähes yhtä kovana tai yhtä kovana. Ohjelman olisi hyvä sisältää kevennysjakso 3-8 viikon välein, riippuen yksilöstä, lajista etc. Kevennysjakson tarkoitus on estää ylikuormitustilat ja näin mahdollistaa pidemmän ajan kehitys. Kevennysjakso ajoittuu useimmiten kovan viikon jälkeen.

 

HARJOITTELUN PERUSPERIAATTEET

 

Harjoittelun OHJELMOINNILLA pyritään hallitsemaan volyymiä eli määrää, intensiteettiä eli kuormaa ja frekvenssiä eli harjoitustiheyttä. Näiden lisäksi ohjelmoinnilla annostellaan ohjelmaan mm. liikkeitä, liikevariaatioita, nostojen tempoa, palautumisaikoja ja jakoisuuksia. Kokonaisuus ratkeisee, ei yksittäinen treenikerta tai liike.

KEHITTÄVÄN HARJOITTELUN peruspilarit. Harjoittelun olisi hyvä olla nousujohteista, tavoitteenmukaista, jaksotettua ja yksilöllistä kehittymisen takaamiseksi ja vammariskin pienentämiseksi. 

NOUSUJOHTEISUUDELLA eli progressiivisuudella tarkoitetaan useimmiten volyymi- ja/tai intensiteettiprogressiota. Kehittyminen vaatii edellisestä kerrasta jonkin asian lisäämistä. Painojen lisäämisen tai määräprgression lisäksi nousujohteisuutta voidaan lisätä treenikertojen lisäyksellä. 

TAVOITTEENMUKAISUUS eli spesifisyys. Se kehittyy, mitä harjoitellaan. Jalkapalloilijalle enemmän jalkatreeniä, penkkipunnertajalle pääasiassa ylävartalon työntäviä liikkeitä. Jos kehityskohteena on räjähtävyys (mm. palloilulajit), tulee saliharjoittelun sisältää suurimmaksi osaksi nopeuspään harjoitteita, kuten nopeusvoimaa tai plyometrisiä harjoitteita (loikat, hypyt, heitot).

JAKSOTTAMINEN eli periodisointi on tärkeä työkalu harjoittelun kokonaisuuden hallinnassa. Usein samoilla toisto- ja sarjamäärillä, liikenopeuksilla, liikevalinnoilla ja harjoituskerroilla kehitytään vain lyhyen ajanjakson ennen ns. tasannevaihetta - kehittyminen hidastuu merkittävästi tai loppuu kokonaan. Jaksottamalla vältetään kehittymisen tasannevaihe ja liian yksipuolinen harjoittelu, joka saattaa helposti johtaa rasitusperäisiin kiputiloihin. 

YKSILÖLLISYYS, huomioon tulee ottaa yksilön lähtötaso, harjoitustausta, elämän tilanne, tavoitteet ja terveystila.